keskiviikko 16. marraskuuta 2016

1980- luvun muoti

Tämä vuosikymmen oli yksilöllisyyden aikaa.
Muodissa se tarkoitti sitä, että varsinaista yhtä muotia ei enään ollut, vaan muodin alue priorisoitui eri tyyppisten ihmisten imagoon sopivaksi.
Terveyttä ja nuoruutta ihannoitiin. Aerobicbuumi, naiset alkoivat käymään salilla. Naisista tuli maskuliinisia ja maskuliinisuutta korostettiin aina vain suuremmilla ja suuremmilla olkatoppauksilla. 
Ylisuuret villapaidat ja lenggisit olivat hyvin yleisiä.
Neon värejä löytyi melkein mistä vaan mahdollisesta vaatekappaleesta.
Tuulipuvusta tuli ihan arkikäyttöön sopiva.
kauluspaidan kaulus pystyssä, värikkäät t-paidat, kangasvyöt, stretch-farkut, kivipestyt tai rei’itetyt farkut, kävelykengät ilman sukkia olivat kovia sanoja myös tuolloin. 
Juppi kulttuuri näkyi myös vaatteissa.                  
                            Valkaistut permanentatut hiukset, aaltomainen etutukkakiehkura, takatukka eli niskatukka, joka saattoi olla päältä siili, yksittäinen pidempi hiuskiehkura takana (ns. rotanhäntä), krepatut hiukset tytöillä.
Pörröisyys oli todella in ja sen takia hiuslakkaakin kului paljon.
     
 Naiset ruskettivat itseään solariumeissa.
Naiset käyttivät myös paljon meikkiä – siis todella paljon. Luomivärien käyttöä ei ujosteltu, vaan käytettiin muun muassa sinistä, keltaista, oranssia ja pinkkiä. 
Eyelinereita ja ripsivärejäkin löytyi monissa eri väreissä. 
Poskipunaa taas piti levittää useita kerroksia
Alaluomella käytettiin leveää luomivärillä tehtyä rajausta. 
Silmät meikattiin kissamaisiksi ja kajalrajauksia käytettiin paljon.
Muovisia ja värikkäitä koruja käytettiin paljon.
Hikinauhat ja pannat löytyi monelta samoin hiuspantoja- ja rusetteja.
Isot lasit olivat myös muodissa.
1980-luvun alku oli tyylillisesti punk- tai Suomessa myös teddyboy-kulttuurien sävyttämää. Punk-kulttuuriin kuului olennaisena osana pukeutuminen mustiin nahkavaatteisiin, jotka oli ääritapauksissa koristeltu hakaneuloin, niiteillä, rintamerkeilla ja ketjuilla.
 Hiustyylin saattaesa olla mahdollsimman äärimmäinen, esim. joko kalju tai hiuslakalla kohotettu ja muotoiltu räikeästi värjätty tukka tai kokonaan ajeltu. 


1970- luvun muoti

Tyypillistä pukeutumiselle oli asiallisuus, käytännöllisyys ja nuorekkuus.
Isoiksi hiteiksi nousi kimallus, paksupohjaiset kengät, terävät kaulukset, leveät lahkeet ja afrotukka.
Nais-ihanne muuttui nälkiintyneestä vapaaksi, luonnolliseksi, nuorekkaaksi ja urheilulliseksi.
1970-luku sisälsi useita eri tyylejä, esim. hippityyli, disco-muoti, rock-muoti, new age/vihreän aatteen tyyli, erilaisia hiustyylejä, jne.
Ylipukeutumista vältettiin ja sen taki arkivaate ei paljoa poikennut juhlapukeutumisesta.
Housupuvut olivat suosittuja naisten vaatetuksessa jo 60- luvulla, mutta nyt ne saavuttivat suuren suosion.
Lahkeet olivat leveät ja niissä oli usein upslaakit.
Trumpetti housut olivat "must have".
Tunika oli pitkähihainen pitkä kangaspusero, jota pidettiin housujen päällä, jossa saattoi olla punottu vyö.
Farkut olivat yhä suosiossa ja farkkumerkkejä tuli paljon lisää.
Yläosat olivat niukkoja ja kimaltelevia ja niiden kanssa käytettiin erilaisia metallivöitä
Myös folklore- ja romanttinen tyyli olivat suosittuja. (Folklore on tyyli, jossa kaikki on sallittua. Tavarat ja huonekalut saavat olla erilaisia, kupit eri paria. Tekstiilit ovat reilusti itse tehdyn näköisiä, värikkäitä ja näyttävästi kirjailtuja.) 

Hiustyylit olivat helppohoitoiset, kiharat pörröpäät, luonnoliset suorat ja myös paashi-kampauksia oli.
Meikki oli melko luonnollista, mutta värikästä luomiväriä näkyi yhä.
Kengät olivat siis paksupohjaiset oli sitten kyseessä koroton tai korollinen kenkä
Myös saapikkaita käytettiin paljon
Miestenkin muodissa konservatiivisen, muodollisen pukeutumisen rinnalle kehittyi monipuolinen vapaa-ajan muoti ja arkinen käyttömuoti, eli epämuodollinen pukeutuminen.
Värikästä kauluspaitaa ja trumpetti housua.
                   









1960- luvun muoti

Jo 50- luvulla tuli nuorisomuoti aikuismuodin rinnalle ja 60- luvulla nuorisomuodista tuli kaikkien ikä- ja sosiaaliryhmien muoti.
Tekokuidut kuten nailon ja akryyli, olivat hyvin suosittuja helppohoitoisuutensa vuoksi.
Naisen kauneusihanteena pidettiin laihaa pikkutyttöä, naisten piti näyttää keskenkasvuiselta nälkintyneeltä lapselta, tämän imagon oli omaksunut malli Twiggy.
Sairaaloinen laihduttaminen alkoi, ja laihduttavia naisia kuoli mm anorexiaan.
Twiggy
Hameet lyheni suunnattomasti ja siten tuli minihame.
Minihameen pituus vaihteli huomattavasti. Amerikkalainen minihameen helma päättyi 10-12,5 cm polven yläpuolelle. Lontoossa taas minihameen pituus helma päättyi 17,5-20 cm polven yläpuolelle.
Mekot olivat iloisenvärisiä ja suurkuvioisia, usein myös hihattomia.
60-luvun naiset paljastivat sääriänsä niin paljon kuin vartalon muodot antoivat myöden.
 Minihameiden myötä tuli niukat sortsit eli mikrot.
Housut olivat aluksi viiskymmenluvun kapeita housuja, myöhemmin lantiolta tiukkoja ja lahkeensuista leveitä ns. trumpettihousut.
Vyötärö laskeutui lantiolle, ja siinä käytettiin usein leveää suurisolkista vyötä.
Hiukset olivat kiharat, suorat, pörröiset, lyhyet tai pitkät.
Kiharat olivat edelleen kovassa huudossa, oli sitten kyseessä isoista loivista kiharoista tai pienistä tiukkaan rullatuista kiharoista.
Pitkiä suoria hiuksia nähtiin lähinnä nuorilla ja hipeillä
Tavallinen look oli sitoa 1/3 hiuksista taakse takaraivolle ponihännälle tai sivuponnarille ja kietaistiin ponihännän ympärille koristenauha.
Myös lettejä ja erilaisia saparoita nähtiin kuten myös palloksi tupeerattuja hiuksia.
Twiggy vaikutti suresti lyhyiden hiusten muotiin.
Ripsiväriä käytettiin erittäin paljon ja silmissä oli usein irtoripset.
Alaluomellakin saatettiin käyttää irtorispsiä tai ne piirrettiin.
Luomiväri vaihteli sinisen, vihreän ja ruskean välillä ja luomivaossa oli usein varjostus.
Eyliner oli tummaa, usein mustaa ja paksua.
Kulmat olivat pidennetyt, levennetyt ja ne meikattiin usein ihan mustaksi.
Huulten piti olla mahdollisimman vaaleat ja niihin saatettiin käyttää jopa peitepuikkoa.
Meikkiä siis käytettiin melko kovalla kädellä.
 Varsinkin miesten pukeutumisessa näkyi pop- yhtyeiden vaikutus.
Nuoret miehet käyttivät kirkkaanvärisiä isokuvioisia paitoja ja yleisimmät kuosti olivat ruudut ja raidat.
Myös villapaidat olivat kovassa käytössä ja trumpetti pöksyt.



1950- luvun muoti

Heti sodan jälkeen naiset halusivat pukeutua kauniisti ja naisellisesti.
Naisihanne oli kurvikas ja pilloharteinen mm. Birgette Bardon, Marilyn Monroe ja Jayne Mansfield ja vaatteilla korostettiin näitä ominaisuuksia.
H- linja edusti säkkilinjaa.
Y-linja oli usein jakkupuvuissa, joissa korostettiin hartijoiden leveyttä ja vyötärön kapeutta.
A- linjaa käytettiin mekoissa ja takeissa.
Naiset käyttivät korkeita korkoja, käsineitä, kellomekkoja, kynähameita ja kävelypukuja
Suosituin mekkomalli oli kellomekko, johon sisältyi loimuttu helma, kapea vyötärö ja istuva yläosa.
Kellomekkojen useimmat printit pitivät sisällään palloja, kukkia ja villakoiria.
Yläosat vaatteista olivat tiukkoja mutta hartioista korostettuja.
Kellomekon yleisin pituus oli noin puolisääreen ja mekkojen alla pidettiin alushameita.
 
Kynähame/mekko-look oli myös todella in.
Se oli tiimalasimainen, vartaloa myötäilevä, hyvin kapea ja linjakas.
Bolerohihat olivat kynähamekossa hyvin suosittuja.
Kävelypuku saatiin yhdistämällä kynämekko tai hame bleiserin kanssa.
 Nuoret naiset käyttivät 3/4- pituisia kapeita housuja tai farkkuja.
Hameena oli yleensä kellohame, jalkineina tennistossut ja niiden kanssa nilkkasukat.
Puseroina käytettiin jumppereita ja erilaisia paitapuseroita.
 Kampauksina oli ponihäntä, vähän vanhemmilla korkea tupeerattu "pörrö"
Hiukset olivat säntillisesti aseteltu näyttävillä kiharakampauksilla.
Hiusmalli oli edelleen melko lyhyehkö.
Hiuvi hiuksilla oli myös iso hitti
Silmät meikattiin kissamaisen vinoiksi rajausta korostamalla.
Ja punaiset huulet olivat vieläkin jokapäiväisessä meikissä mukana.
Naiset käyttivät erilaisia hattuja, jotka olivat aika pieniä samoin kuin kampaukset.
Sifonki-huiveja kaulassa käytettiin paljon.
Koruissa helmet ja korvanapit.
Kenkävaihtoehtona joko kumitossut tai kunnon piikkikärkiset ja piikkikorkoiset stiletot.
Miesten puvussa housut olivat ylhäätä väljät ja lahkeensuista kapeat.
Lahkeensuissa saattoi olla upslaakit.
Solmiopakko poistui ja hattua saattoi pitää takaraivolla huolettomasti kallellaan
Takki oli väljä, pitkä ja ulkona käytettiin huopahattua.
 
Nuorisolla oli oma pukeutumistyylinsä.
James Dean teki farkut suosituksi nuorison keskuudessa.
Nuorilla naisilla esiintyi tämä ponihäntä kampaus usein.
Marlon Brandon toi nuorison tietouteen valkoisen t-paidan.
Nahkatakit, lätsä Brandolta ja rasvakampaus Elvikseltä ja jalkaan pitkäkärkiset nauhakengät niin nuorison muoti oli valmis.
Huom. nuorison pukeutuminen alkoi kehittyä musiikkimaun, elokuva ihanteiden ja elämäntyylin perusteella.

1940- luvun muoti

Toinen mailmansota vaikutti suuresti muotiin, joten vaatteita ja kenkiä oli niukasti ja kangasta pitä käyttää säästeliäästi.
Tämän takia naiset muodistivat vanhoja pukujansa.
Hame saatettiin tehdä miesten siviilihousuista.
Monet muotilehdetkin antoivat lähinnä vihjeitä siitä, miten vanhoja vaatteita voi uudistaa, tai miten niistä voi tehdä kokonaan uusia vaatteita.
Jakkupuku/kävelypuku, jossa oli ylilantiolle ulottuva jakku ja kapea, hieman viistottu, juuri polvien alapuolele ulottuva hame oli tyypillinen asu.
Hartioita korostettiin, puku muistutti linjoiltaan miesten sotilaspukua.

Asusteita ei ollut melkein ollenkaan ellei hattua ja laukkua lasketa.
Hattujen merkitys kasvoi suureksi, koska materiaalia ei ollut useinkaan saatavissa kokonaiseen pukuun, mutta hattuun se riitti.
Hatut olivat pieniä ja sota-aikaan hatut saatettiin korvata turbaanilla. Herrain ja lautasmalliset hatut, joita yritettiin tehdä naisellisemmiksi harsojen avulla.
Hiukset olivat yleensä kiharretetut ja hyvin laitetut.
Kampaukset olivat näyttävät mutta hyvin yksinkertaiset.
Meikkinä toimi punainen huulipuna, rajaukset ja poskipuna.
                   
Kenkien kanssa pidettiin usein nylonista tehtyjä nauhasukkia.
Kenkinä käytettiin kiilakorkoja, kangastossuja, lenkkareita ja ns "kävelykenkiä"
Kenkämuoti läheni kohti terävämpää kärkeä ja kapeampaa korkoa.
Miehet pukeutuivat yleensä univormuihin, sodan vuoksi.
Asepuvuista/univormuista vain otettiin arvomerkit ja sotilasvyö pois ja niitä käytettiin siviilissä.
Muuten siviilissä ja vapaa-ajalla puku oli yleinen asustus, korostettu korkeavyötäröisillä housuilla.
Miesten housut olivat väljät ja takki kapeni olkatoppauksistaan.